Mutta niistä täytyy vain jatkaa eteenpäin. Esimerkiksi sukkien kutominen saa minut aina paremmalle tuulelelle. Niinpä osallistun taas Ravelryn sukankutomiskilpailuun. Tällä kertaa kyseessä on Sock Madness 10, jossa kilpaillaan muita omia joukkuelaisia vastaan niin, että joka kierroksella vähenee seuraavalle kierrokselle pääsijät. Minulla on nyt aloituskierros ja toinen kierros takana ja vielä ainakin olen leikissä mukana. Lisäksi olen vihdoin saanut tehtyä itselleni täydelliset sukat, joita kukaan muu ei ole minulta vienyt (täytyy varoa erityisesti pikkusiskoa).
Aloituskierroksen sukkien malli oli mielenkiintoinen, sillä alunperin se ei sytyttänyt minua ollenkaan. En oikein tiennyt, mitä lankoja olisin valinnut, jotta olisin saanut niistä mieleisenä. Sukkien edetessä aloin kuitenkin pitää pätkärääkättyjen lankojeni yhdistelmästä aina vain enemmän ja enemmän. Itse asiassa, jos joku tutuistani olisi lopussa toivonut sukkia itselleen olisin taistellut niistä viimeiseen asti :)
Malli ei kuitenkaan ollut huononnäköinen. Ei ollenkaan. Se vain tylsistytti mieleni toisen sukan varpaisiin mennessä siinä mielessä, etten ole enää varma tulevatko sukat minulle vai lahjakoppaan. Helmet ovat kuitenkin kivat. Langan väri on varmaan se, mikä alkoi tympiä eniten.
Ohje: SlipStripeSpiral by Mylene Pijpers
Langat: Opal Love Story, sini-lila (22g) & Opal Smile, Optimismus (45g)
Puikot: 2,25 mm
Ohje: Rose & Thorn Socks by Ronni Smith
Lanka: Fabel, fuchsia (77g)
Puikot: 2,0 mm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti