Puunkuorikämmekkäät ja tunisialaista virkkausta

Päätin siis tehdä kaverilleni kämmekkäät syntymäpäivälahjaksi. Oikeastaan hän pyysi niitä, sillä aglityssä hanskat ovat tiellä, kun koiralle pitää antaa palkintoja, joten kynsikkäät tai kämmekkäät olisivat huomattavasti käytännöllisemmät. Tunisialaiseen virkkaukseen tutustuin kansalaisopiston kurssilla ja Novitan lehdessä samaista tekniikkaa oli hyödynnetty lapasiin, joista sai pienellä muokkauksella kämmekkäät.

Tässä hieman tekniikasta, eli tunisialaiseen virkkaukseen on olemassa oma kaksipäinen virkkuukoukku, jolla oli helppo tehdä. Toisella värillä siis tehdään ensin koukulle silmukoita, joista toinen väri vedetään läpi. Molempia koukkuja siis tarvitaan. Kuva on hieman sumea, mutta oikeanpuoleisella koukulla kuljetin siis vihreää lankaa ja mustat silmukat loin vasemmanpuoleisella. Jos tekniikka kiinnostaa, niin netistä löytyy varmasti yllinkyllin tietoa, kuten myös Novitan lehdestä.

 Ohje: Novita Kevät 2012, malli 12: koukutut lapaset (kämmekkäiksi muunneltuna

Langan kulutus: 7 veljestä musta (36g) & 7veljestä nostalgia, vihreä-ruskea (36g)

Koukku: tunisialainen virkkuukoukku, 5mm

Nuo oli siis tarkoitus antaa ystävälleni hänen syntymäpäivänään. Kuitenkin kun tuli aika antaa ne hänelle, ne olivat kadonneet. Kuvat ehdin ottaa ja kun olin viemässä niitä, ne eivät enää olleetkaan laukussani, johon ne olin laittanut, eivätkä missään kotonani. Hän saa ne sitten kun ne löydän, mutta sitä odottaessa minun piti keksiä jotain muuta. Samalla tutustuin myös hieman Ravelryn ihmeelliseen maailmaan. Seiltä löysin minua kiinnostavan ohjeen toisenlaisiin kämmekkäisiin, sillä tapanani ei ole tehdä samanlaisia käsitöitä, ainakaan kahta peräkkäin.

Nämä kämmekkäät olivat tuskien takana tehdä, sillä ensin valitsemani lanka ei raidoittunut mielestäni kauniisti, joten yläkuvan ottamisen jälkeen ensimmäinen versio meni suoraan purkuun. Leikkelin lankaa hieman ja onnistuin saamaan raidoituksen omaa silmää miellyttämään ja sainkin toisen kämmekkään tehtyä ilman sen suurempia ongelmia. Sinä iltana ajatukseni ei pelannut niin kuin piti, kun seuraavaksi huomasin tehneeni kaksi vasemman käden kämmekästä. Lopulta sain kuitenkin oikeankin käden kämmekkään tehtyä. Tosin vasta seuraavana päivänä. Nappien ompelussa menikin sitten pari iltaa, koska niitä oli niin monta, enkä jaksanut ommella niitä koko iltaa. Mistä lienee johtuvan, että viimeistely on aina se kaikkein raskain homma? Nyt ne ovat joka tapauksessa valmiit ja toivottavasti miellyttävät saajaansa :)

Langasta vielä sen verran, että se oli yksi harvoista itseraidoittavista langoista, joita minullla oli. Olen sen saanut joskus isoäidiltäni Turkin tuliaisina, enkä ole kyseisellä langalla aiemmin neulonut. Mukava sitä oli kuitenkin neuloa. Valitettavasti lämpimiksi en niitä voi vannoa, sillä lanka oli villasekoitetta (tai ennemminkin akryylisekoitetta), jossa oli 80% akryylia ja loput villaa. No, täytyy sitten varmaan tehdä vielä kolmannet, jos ovat käytössä aivan susi. Hienonnäköiset ne kuitenkin ovat.

Ohje: Dagmar Moran Spatterdash Wristwarmers

Langan kulutus: Turkista ostettu Alize Super Motif (64g)

Puikot: 4,0 mm (pyöröt ainakin lopussa)